Onko sinulla ollut ongelmia Vasemmistoliiton kanssa yrittäjätaustasi vuoksi?

Näin vaalien alla on yksi vuorenvarma teema, joka pompsahtaa esille keskusteluun, samalla tavalla kuin iänikuiset kysymykset kasvisruokapäivistä kouluissa tai armeijassa, tai kysymykset seksuaalivähemmistöihin kuuluvien oikeudesta vanhemmuuteen tai liputuspäivään.

Se on Vasemmistoliiton suhde yrittäjyyteen.

Kaarinan Vasemmistoliitolla on tulevissa vaaleissa ehdokaslistallaan ennätykselliset 23 ehdokasta. Näistä ehdokkaista seisemällä ehdokkaalla on tai on ollut oma yritys.

Paikallislehti halusi haastatella heistä yhtä ja lähetti ehdokkaalle kysymykset sähköpostilla. Kysymyspatteristo alkoi sillä, että haluttiin tietää kuinka kauan kyseinen ehdokas on asunut Suomessa, koska ehdokas on maahanmuuttajataustainen. Kysymykset jatkuivat toimittajan sanoilla, että hän on ymmärtänyt ehdokkaan olevan yrittäjä, miksi ehdokas on siis Vasemmistoliiton listalla, koska Vasemmistolaiset eivät yleensä ole yrittäjiä. Haluttiin myös tietää, mitä annettavaa ehdokkaalla on Vasemmistoliitolle yrittäjätaustansa vuoksi ja onko ehdokkaalla ollut ongelmia Vasemmistoliiton kanssa yrittäjätaustansa vuoksi.

Kuinka monta ohjaavaa olettamusta löydät toimittajan kysymyksissä?

Sain myös taannoin kutsun paikallisten yrittäjien yhdistyksen vaalipaneeliin. Kiitin kutsusta ja kerroin osallistuvani mielelläni. Ihmettelin toki mielessäni, että miksi kutsu oli kohdistunut minuun, julkisella sektorilla työskentelevään ja julkisia palveluita puolustavaan ehdokkaaseen, koska ehdokasjoukossamme on myös paikalliseen yrittäjäyhdistykseen kuuluvia ehdokkaita. Vastaus kuuluukin, että ehkä juuri siksi.

Tutkitusti moni äänestäjä löytää ehdokkaansa vaaleissa vaalikoneiden kautta. Siksi vaalikoneisiin vastaaminen ja erityisesti vastauksiensa perustelu vaalikoneissa on ehdokkaille erityisen tärkeää. Medialla on suuri valta myös vaalikoneiden ylläpitäjänä. Vaalikoneiden kysymykset laatiikin suuri joukko toimittajia.  Tämän kevään vaalikonekysymyksien anti ei ollut yllättävää. Monet kysymyksistä olivat samoja kuin eduskuntavaaleissa, joka on siltä osalta huolestuttavaa, että kunnissa ei päätetä valtiontason asioista. Ei maahanmuutosta, eikä EU tukipaketista.  Suuri joukko kysymyksiä haiskahti jo valmiiksi tunkkaisilta perusolettamuksilta, kuten juuri siltä, että Vasemmistoliitto ei olisi yrittäjäystävällinen tai Vasemmisto ei ajaisi yrittäjien asioita.

Sopivan ehdokkaan löytäminen vaatiikin äänestäjiltä suurta viitseliäisyyttä ottaa asioista selvää, sekä keskittynyttä medialukutaitoa.

Olisikin suotavaa, että kaavoihin kangistuneiden olettamusten sijaan, mediakin rohkenisi haastamaan toimittajakuntaansa kysymään puolueilta ja ehdokkailtaan uudentyyppisiä kysymyksiä. Kokoomukselta voisikin kysyä heidän suhdettaan köyhyyteen, vihreiltä heidän suhdettaan metsäteollisuuteen, keskustalta heidän suhdettaan kaupunkiympäristöihin ja kaavoitukseen, perussuomalaisilta heidän suhdettaan taide- ja tiedekulttuurin kehittämiseen.

Vasemmistoliitto voisi avata suhdettaan vaurastumiseen.

Ei, emme halua estää ketään ryhtymästä yrittäjäksi tai olla kenenkään yksilön vaurastumisen tiellä. Sen sijaan haluamme, että jokaisella on tasa-arvoiset lähtökohdat yrittää tässä yhteiskunnassa ja elämässä. Emme halua, että kuilu niiden välillä, joilla nämä mahdollisuudet lähtökohtaisesti ovat ja joilla mahdollisuuksia on vähemmän, kasvaisi liian suureksi. Hyvinvointia EI lisätä VÄHENTÄMÄLLÄ niiltä, joilla on jo valmiiksi niukasti, vaan TASAAMALLA yhteiskunnan ääripäiden eroja.  

Vaurastuminenkin näet kuuluu kaikille – ei harvoille.

Seuraavissa vaaleissa toivoisinkin, etten enää joutuisi perustelemaan sitä, miksi Pride-liputus ei ole mielipidekysymys vaan tasa-arvokysymys. Tai sitä, että vatsa ei osaa eritellä onko sinne saapunut proteiini eläinperäistä vai kasvisperäistä, vaan että asiaa pitäisi tarkastella kestävän kehityksen näkökulmasta. Tai sitä, että peruskoulumme kulmakivenä on tarjota yleissivistys tasa-arvoisesti kaikille.

Sillä muuten, emme voi taata myöskään sitä, että tulevat sukupolvet osaavat suodattaa median tuottamaa tietotulvaa kriittisesti ja ymmärtävät, miten poliittinen järjestelmämme toimii ja millaisista asioista kunnissa päätetään.